Kauraniemen kennel

Pitkä urakka on vihdoin ohi ja pentulaatikossa tuhisee kolme aivan upeaa poikaa. Diivan lämpöpiikki käväisi nopeasti tiistaina iltapäivästä ja melkeinpä samantien alkoi välillä raivokkaaksikin yltyneet pesäntekopuuhat. Sitten vain odoteltiin... meni ilta... yö... ja vielä seuraava aamukin. Eilen iltapäivästä, tiineysvrk 62, alkoi supistukset voimistua ja pennut syntyivät lopulta ilman isompia ongelmia.  Kaikki olivat hyvin elinvoimaisia alusta asti ja marssivat määrätietoisesti maitobaariin aivan omatoimisesti. Diiva on jälleen aivan loistava äitikoira ja pitää huolta pienokaisistaan. Pennuilla on ikää pian vuorokausi ja jokainen on hienosti nostanut painoaan. Diiva on myös toipunut synnytyksestä tosi hyvin, vaikka se niin pitkäksi venyikin; ruoka maistuu ja häntä heiluu. Tällä hetkellä ei siis ole huolta huomisesta!                   Diivan uutukaiset parin tunnin ikäisinä Poika 1 Poika 2 Poika 3         ...

Diivaa seuratessa olen ollut hiljaa mielessäni vahvasti sitä mieltä, että pentuja on tulossa. Merkit ovat olleet selvät ja päivä päivältä vain vahvistuneet. Halusin kuitenkin olla aivan varma ja käytin Diivan tiineysultrassa tänään kun vuorokausia ensimmäisestä astutuksesta on kulunut 29. Ja kyllä, pieniä sheltinalkuja löytyi yhteensä neljä. Kaikkien sydän löi, eli tähän mennessä kaikki hyvin.  Yksi salamatkustajista. Kuva on vähän kehno, mutta onpahan joku muisto käynnistä kuitenkin.   

Tämä kasvattaminen on yhtä odottamista ja toivomista. En jaksa edes aloittaa alusta, mutta monta vuotta on odotettu ja toivottu vaihe kerrallaan milloin mitäkin. Diivan kohdalla on odotettu ja toivottu terveyttä ja jalostuskelpoisuutta, sitten juoksuja, astutuksen onnistumista ja pentuja. Sitten odotettiin ja toivottiin, että ensimmäiset pennut ovat terveitä ja kasvatustyö saisi jatkoa.  Tänä keväänä on odotettu taas juoksuja ja seuraavaksi toivotaan huomisen astutusreissun onnistumista, eli taas on tavallaan aloitettu alusta tämä kaikki odottaminen ja toivominen. Tämä on oikeasti todella mielenkiintoista ja kiehtovaa, vaikkakin välillä vähän pitkäveteistä. Onneksi elämä on paljon muutakin, kuin ainaista odottamista ja toivomista 😊 Pentukyselyitä on tullut aivan valtava määrä. Olen lukenut kaikki, mutta millään en ole ehtinyt jokaiseen vastata. Pyrin kasvattamaan rodunomaisia ja terveitä pentuja ja pentujen kodeilta toivon, että pentu on perheenjäsen josta sitoudutaan huolehtimaan...

Aloittelevan kasvattajan saa iloiseksi ja onnelliseksi A-pentueen priimat terveystulokset. Aivan erityistä iloa tuottaa se, että onnistuin valitsemaan kotoa poismuuttaneille pennuille sellaiset kodit, joissa koirat elävät onnellista elämää ja heidän omistajansa teettivät kullanmuruilleen terveystutkimukset ja mahdollistivat tämän datan saamisen. Se on minulle tärkeää. Kiitos Marja ja Tiina 💜 Kaikkien pentujen lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja polvet 0/0.  https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoirat.aspx?Uusi=1&R=88&Nimi=kauraniemen&Kotimaiset=0 Näin ollen, pentuhaaveet Diivalle muuttuvat pentusuunnitelmiksi! Näissä suunnitelmissa riittää kuitenkin vielä niin paljon ajateltavaa, että niistä myöhemmin lisää. Juoksuja odotellessa 😉

Ronja ja Hilla kävivät viime viikolla hakemassa pienet päivänäkäräiset eläinlääkäristä kun ohjelmassa oli lonkka- ja kyynärkuvaukset. Polvet tutkittiin myös. Tänään meillä on odotettu kennelliiton virallisia lausuntoja kuvista lähes henkeä pidätellen ja juuri ennen kuin odotus oli käydä sietämättömäksi, saatiin molemmille tytöille parhaat mahdolliset tulokset! Näin ollen, Ronjan ja Hillan lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja polvet 0/0. Jes! Ronjaa ei odottaminen jännittänyt vaan hän vietti syysmyrskypäivää rennosti omalla paikallaan. Hillasta ei kuvaa saanut, koska hänellä meininki oli sama ja sijainti sohvan alla... Vielä riittää kasvattajalla jännitettävää loppuvuodeksi kun Ronjan sisarukset tutkitaan myös. Sen jälkeen voidaan Diivan pentuhaaveet toivottavasti muuttaa pentusuunnitelmiksi 💜

On ollut vähän erilainen vuosi yleisen maailman tilanteen vuoksi ja muutenkin. Elämässä on tapahtunut isoja muutoksia ja nyt aikaa on aivan eri asioihin kuin ennen, enkä todellakaan valita! Hilla täytti vuoden kesäkuun lopussa!  Hilla vuosi sitten... ...ja nyt. Ja Ronja elokuun lopussa! Ronja vuosi sitten... ... ja nyt. Korona sotki luonnollisesti myös näyttelysuunnitelmat, mutta Hillan kanssa ehdittiin käydä alkuvuodesta Torniossa pentuluokassa hakemassa kunniapalkinto ja hieno arvostelu. Viime viikonloppuna käytiin Kajaanissa ryhmänäyttelyssä, jossa Hilla näytteli Erittäinhyvin ja Ronja Erinomaisesti. Nyt kun näyttelyissä on laukottu tälle vuodelle kaikki kaksi kertaa, niin voidaankin jäädä tauolle kasvattamaan kaikille kunnon turkit ja palata asiaan sitten ensi vuonna. Nyt kun nuoriso on vuoden iässä, on aika käydä terveystarkastuksessa.   Pentuhaaveita on Diivalle, mutta haluan varmistaa A-pentueen terveystilanteen ennen astutusta. Diivan juoksutkin on seuraavan kerran vas...

Viikot vierii hurjaa kyytiä ja arki on pitänyt sen verran kiireisenä, ettei tänne ole ehtinyt mitään kirjoitella. Pikkupennut ovat luovutusikäisiä ja Hillakin jo 4kk. Pienet kävivät eläinlääkärin tarkastuksessa ja kaikki saivat terveen paperit, ei voi olla kuin ylpeä. Hilla on pikkupentujen väsymätön leikittäjä ja meno on välillä melko hurjaa. Ensi viikolla on kahden pienen aika muuttaa uusiin koteihin ja huusholli hiljenee hieman. Moppi saa kuitenkin jäädä olohuoneeseen sisustuselementiksi vielä hetkeksi, koska kotiin jää tyttö 2, eli Ronja. Viikolla pennut saivat myös sirut niskaansa ja silloin piti tietää nimet. Kaikilla pennuilla on paikka minun sydämessä ja jokaisella nimellä oma pieni kiva tarina.  Kauraniemen Aglow Amaranthus "Lilli" (tyttö 1) Kauraniemen Awe-inspiring Alstroemeria "Ronja" (tyttö 2)  Kauraniemen Anodyne Anthem "kotikutoiselta kutsumanimeltään Nasse" (poika) Hurmuripoika "Nasse" Lilli R...